Viemärityöt ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen – näin lainsäädäntö tukee työtä

Viemärityöt ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen – näin lainsäädäntö tukee työtä

Voimistuvat rankkasateet, nouseva merenpinta ja lisääntyvät tulvariskit asettavat uusia vaatimuksia Suomen viemäriverkostoille. Ilmastonmuutos tarkoittaa, että sekä kunnat, vesihuoltolaitokset että kiinteistönomistajat joutuvat miettimään uudelleen, miten hulevesiä hallitaan. Mutta miten lainsäädäntö tukee tätä työtä – ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa eri toimijoille?
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen osana vesihuollon lainsäädäntöä
Suomessa ilmastonmuutokseen sopeutuminen on viime vuosina noussut keskeiseksi osaksi vesihuollon ja yhdyskuntasuunnittelun lainsäädäntöä. Vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittavat kuntia huolehtimaan siitä, että hulevesien hallinta on suunnitelmallista ja kestävää. Kunnilla on oltava ajantasaiset hulevesiohjelmat ja -suunnitelmat, joissa arvioidaan tulvariskejä ja määritellään, miten sade- ja sulamisvedet johdetaan ja käsitellään.
Samalla tulvariskien hallintalaki edellyttää, että merkittävillä tulvariskialueilla laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelmat. Näissä suunnitelmissa viemäröinti ja hulevesien hallinta ovat keskeisessä roolissa, sillä ne vaikuttavat suoraan siihen, miten hyvin yhteiskunta kestää sään ääri-ilmiöitä.
Kuntien ja vesihuoltolaitosten yhteistyö
Vesihuoltolaitokset vastaavat viemäriverkostojen ylläpidosta ja kehittämisestä, mutta ilmastonmuutoksen myötä niiden tehtäväkenttä on laajentunut. Lainsäädäntö mahdollistaa sen, että laitokset voivat osallistua myös hulevesien hallintaan silloin, kun se on tarpeen vesihuollon toimivuuden turvaamiseksi. Tämä on tärkeää etenkin taajamissa, joissa rankkasateet voivat kuormittaa sekaviemärijärjestelmiä ja aiheuttaa ylivuotoja.
Kunnat puolestaan vastaavat hulevesien kokonaishallinnasta. Ne voivat periä hulevesimaksua, jolla rahoitetaan hulevesijärjestelmien rakentamista ja kunnossapitoa. Maksu kannustaa myös kiinteistönomistajia huolehtimaan omalta osaltaan veden hallinnasta esimerkiksi viivyttämällä tai imeyttämällä sadevesiä omalla tontilla.
Lainsäädännön tarjoamat rahoitus- ja yhteistyömahdollisuudet
Suomessa ei ole erillistä medfinansieringsjärjestelmää kuten joissakin muissa maissa, mutta lainsäädäntö mahdollistaa monenlaiset yhteistyömallit. Kunnat ja vesihuoltolaitokset voivat toteuttaa yhteishankkeita, joissa yhdistetään viemäröinnin parantaminen ja hulevesien hallinta. Lisäksi valtion tukiohjelmat, kuten ympäristöministeriön avustukset vihreän infrastruktuurin ja tulvasuojelun hankkeisiin, tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Myös EU:n rahoitusohjelmat, kuten LIFE ja Interreg, tarjoavat mahdollisuuksia kehittää uusia ratkaisuja, joissa yhdistyvät tekninen viemäröinti ja luonnonmukaiset menetelmät.
Uudet vaatimukset viemäröinnille ja rakentamiselle
Viemäröintihankkeissa on nykyään otettava huomioon paitsi tekniset ja ympäristölliset myös ilmastolliset näkökohdat. Kun alueita saneerataan tai rakennetaan uusia asuinalueita, hulevesien erottelu jätevesistä on usein pakollista. Tämä vähentää jätevedenpuhdistamoiden kuormitusta ja ehkäisee tulvia.
Rakennuslupavaiheessa kunnat voivat edellyttää, että kiinteistönomistaja esittää suunnitelman hulevesien käsittelystä tontilla. Lainsäädäntö antaa kunnille mahdollisuuden myöntää helpotuksia hulevesimaksuihin, jos kiinteistöllä toteutetaan tehokkaita paikallisia ratkaisuja, kuten viherkattoja, sadepuutarhoja tai imeytysalueita.
Luonnonmukaiset ratkaisut osana sääntelyä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole pelkästään tekninen kysymys. Viime vuosina on korostettu luontopohjaisia ratkaisuja, jotka yhdistävät vedenhallinnan ja kaupunkivihreyden. Lainsäädäntö tukee tätä kehitystä: maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa painotetaan viherrakenteen merkitystä ja sen huomioimista kaavoituksessa.
Kunnat voivat sisällyttää hulevesien hallinnan osaksi kaupunkisuunnittelua ja viherrakentamista. Näin syntyy ratkaisuja, jotka paitsi ehkäisevät tulvia myös parantavat kaupunkien viihtyisyyttä ja biodiversiteettiä. Esimerkiksi puistot ja viheralueet voivat toimia tilapäisinä tulva-alueina, ja katujen viherpainanteet voivat viivyttää vettä ennen sen päätymistä viemäriin.
Tulevaisuuden haasteet ja yhteistyön merkitys
Vaikka lainsäädäntö tarjoaa nykyään hyvät puitteet ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, käytännön toteutus vaatii edelleen tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Vastuunjako kuntien, vesihuoltolaitosten ja kiinteistönomistajien kesken voi olla monimutkainen, ja rahoitusratkaisut edellyttävät huolellista suunnittelua.
Tulevaisuudessa painopiste siirtyy entistä enemmän kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, jossa viemäröinti, hulevesien hallinta ja kaupunkivihreys nähdään yhtenä järjestelmänä. Lainsäädäntö kehittyy jatkuvasti tukemaan tätä muutosta – ja viemärityön rooli laajenee perinteisestä veden poisjohtamisesta kohti kestävää, ilmastonkestävää ja viihtyisää elinympäristöä.










